Sain läksyksi tehdä asioita, jotka miellyttävät minua, joista tykkään ja jotka ilahduttavat. Halusi myös, että kerron niistä ensin. Kerro nyt, mistä tykkäät?
Ei ollut pitkä lista. Tiesin kyllä, että haaveilu jäi jo aikaa sitten mutta vähän mäntiltä tuntui, kun en osannut kertoa mistä pidän ja mitä haluaisin tehdä. Ööh, tykkään lukea - vaikka hmm olenkin lukenut saman kirjan ekoja sivuja jo pari viikkoa, jooga ja shindo ovat ihania - vaikken tunneilla olekaan käynyt aikoihin, matkustelu on myöskin ihanaa ja hmm... musiikki ja noh, tuota, öhöhööh, öö, kirjoittaminen ja tota tota.
Mitä kivaa teit viime viikkoina? Teitkö mitään? Noh, siis siivosin keittiön. Vau, hienoa! Tai no siis putsasin tiskipöydän ja raivasin ruokapöydän että mahduttiin syömään. Mut hei onhan toikin jo jotain! Hyvä! Ja sitten tein itselleni kasvokuorinnan, saunassa. No niin, hienoa! Jo o... joo on kyllä, vaikka hiuksia en sitten olekaan pessyt sen jälkeen ja näköjään paitakin on likainen.
Purkkeja, tuubeja, kirjoja, vitamiineja, terveystörppöjä, meditointiäänitteitä, jumppavemputtimia, musiikkia laidasta toiseen... kaikkea löytyy! Vain se tärkein, itseni hyväksyminen ja rakastaminen ja hoitaminen puuttuu. Tilalla on se näkymätön mutta sitäkin vaikuttavampi tyyppi, joka karjuu olkapäältäni, ettei tuolle naamalle mitään kannatakaan tehdä, että hetkellinenkin nautinto on liian hyväksi ja ihan oikein on jos vielä enemmän lihoo ja rumenee ja tuskailee ja matelee. Kärsikööt henkisessä ja fyysisessä epäpuhtaudessaan! Hitto mikä luuseri, mitä se luuleekin olevansa!
Olen siis kamppaillut itseni kanssa eikä loppua näy.
Parhaimpina päivinä olen voittamaton, huippu, näättekö, vautsi vau. Noita fiiliksiä muistelen kauhulla ja häpeällä. Ja ajattelen miten muut tekevät suit sait noin vain ja voittavat, minä vain vaikerran ja siinäkin huonosti. Kuka tarvitsee piiskaa kun oma itse riittää? Ai pahin krapula? Minä.
Myönnän, että musiikki on jotain sellaista, jota en voi vastustaa. Klassinen tai mikä tahansa, jonka melodia ja fiilis vie muualle. Huumaavin huume. Pahempi tai parempi kuin lukeminen, mikä on jo paljon sanottu.
Jos voisin muuttaa musiikkiin, olisiko hiljaisuus taivas vai helvetti?
Taidan olla siinä pisteessä joka tavoittaa rajan.
Syvyys vie ja hyvä niin, loppua ei näy, ainakaan vielä.