Kotilieden (nro 20/2017) kansi, muikea kuva uusperheen perustaneista Miiasta ja Antista ja siinä isolla
"EMME ANNA LASTEN TULLA VÄLIIMME".
Oikein! Ei niiden ärsyttävien kakaroiden pidäkään antaa tulla siihen välejä sotkemaan! Hyvä kun pidätte puolenne ja oikein lehden kannessa sen lapsillenne ja heidän kavereilleen kerrotte. Että ihan hurraa, olette sankareita! Siitäs saivat julkisen ojennuksen myös kaikkien kärsivien vanhempien puolesta, mitäs tympeät tenavat aina yrittävätkin väkisin ängetä ja rikkoa aikuisten herkän parisuhteen ja viedä mahdollisuuden onneen!
Mutta hei, kaikkihan sen tietää, lapset nyt vaan on niin ärsyttäviä, itsekkäitä ja törkeän vaativia, varsinkin ne omat ja erityisesti uuden puolison vanhat. Kuka tampio lienee kasvattanutkin.
Ja yleinen faktahan on, että kusipäitä kun ovat, niin ensimmäinen tavoite heillä on vanhempiensa elämän vaikeuttaminen. Olikos se Raamattu, missä ihan höperösti sanottiin, että sallikaa lasten tulla tyköni, mutta eihän oikeasti sellaista jeesustelua kukaan rakkaudenpöhnäinen aikuinen kestä!
Sama huikea, varmasti henkistä taistelua vaatinut päätös ja rohkea, suorastaan sankarillinen ilmoitus toistuu varsinaisen jutun pääotsikkonakin.
"Emme anna lasten tulla väliimme".
Jes! Pitäkää toi asenne! Taistelkaa! Nouskaa sorron yöstä ja petopenskojen asettamista kahleista!
Pakko lukea lisää, on saatava tietää miten nämä kaksi ovat selvinneet taakastaan.
Tekstistä selviää, että yhteensä viheliäisiä änkeäjiä on neljä, 10-15 -vuotiaita. ARGH! Tunnen Miia ja Antti tuon teidän tuskan ja hädän, voin kuvitella kun hätistelette päättäväisesti niitä kurjia esiteinejä pois kuleksimasta lähietäisyydeltä etteivät vaan erota teitä toisistanne.
Hys, nyt ei häiritä, kun meillä kahdella on rakkaus ja onni. Ihanaa! I feel you!
Mutta mihin katkeaakaan haastattelun draama ja kaari, mikä lätsähdys ja mahalasku!
Lapset kuulemma tulevatkin hyvin toimeen keskenään, velipuolet jopa tubettavat yhdessä ja kutsuvat toisiaan - tattadadaa - veljiksi. Veljiksi! Ei hei tämän näin pitänyt mennä!
Eivätkä lapset - Miian mukaan - ole koskaan edes yrittäneet rikkoa pariskunnan välejä. Koskaan. Edes yrittäneet. Mutta väliin on tultu?
Just. Just joo. Nyt pätkii.
Ehkä otsikossa onkin kyse istumajärjestyksestä iltaisin. Miian ja Antin välissä ei istuta tässä perheessä. Ja se päätös pitää.
Ja ohoh, kun juttua lukee, niin Miian mukaan "arjessa parasta on se, että välillä talo on täynnä elämää, kun lapset ovat meillä". Hämmentävää. Että ei ne nyt sitten niin ikäviä häiriötekijöitä noilla olekaan. Kunhan eivät tule kielletylle paikalle. Siihen väliin.
Voin olla ja olenkin vänkyrä ja kyyninen ja kylmä, mutta ihan oikeasti. Jos aikuisten on pakko, esimerkiksi yhteistä produktiotaan buffatakseen annettava haastattelu, niin onko ne lapset tuotava julkisuuteen, ja vieläpä ns. pahiksen roolissa?
Jos olisin julkkiksen lapsi joka vedettäisiin tämän tyyppisiin kansijuttuihin mukaan, olisi reaktioni aika varma eikä mitenkään kiitollinen. Sensuroitu versio:
Pidä äiti/isä tunkkis, ei kiinnostaisikaan olla teidän kanssa! Ja pitäkää kuulkaa nää nolot avautumisenne jatkossa ihan ilman minua, jo nyt kaverit naureskelee. Eikä tarvi soitella perään.
Liian helposti pullautellaan kliseitä ja stereotypioita, rakennellaan oikeista henkilöistä väriteltyjä hahmoja jotta (oma) tarina olisi kiinnostavampi ja myyvempi. Vaihtoehtoisia ja jopa positiivisia otsikoita olisi tästäkin tekstistä löytynyt pilvin pimein. Mutta. Juttu uusperheestä ilman ongelmallisia lapsia ja/tai mielipuolisia exiä ei vaan toimi. Pakko saada draamaa ja pöhinää ja mikäs sen helpompi kuin lasten demonisointi komiasti kannessa. Totuudella ei väliä. Vai onko nyt kyseessä jonkun osallisen omakohtainen katkeruus, ikävä kokemus joka on sitten siirretty, ehkä tiedostamatta, tähän otsikointiin?
Useimmat eivät lue kuin kannen kiireessä kassajonossa ja johtopäätökset ovat sen mukaisia. Nuo Miian ja Antin lapset, siinä vasta taakka ja rasite noille lutusille "umpirakastuneille", mutta tui tui ja tsemppiä nuoruuteen, lapsuus on parasta aikaa.